Suomen surkea rikkiesitys
Olipa kerran nöyrä ja sisukas kansa, jonka edustajat vaalivat varsinkin kansan nöyryyttä. Kyseessä oli – ja vielä ainakin toistaiseksi on – Suomi. Suomen ja sen edustajien tuorein osoitus nöyryydestä ja sisukkuudesta on EU:n rikkidirektiivi.
Kun Välimeren uljaat ja ylpeät kansat neuvottelivat vuosien mittaan itselleen tuloksen, joka mahdollistaa merikuljetusten jatkamisen kohtuullisilla kustannuksilla kiristyvässä kansainvälisessä kilpailussa, mitä teki Suomi? Suomi järjesti itselleen omaehtoisesti tiukimman mahdollisen tilanteen. Taustalla oli sokea usko ja loputon tarve todistaa muulle maailmalle, että me suomalaiset olemme valmiita millaisiin uhrauksiin tahansa, kunhan saamme pisteet maailman pelastamisesta. Tai ainakin siitä, että uskoimme niin tekevämme.
Lyhyt kertaus Suomen nöyryydestä ja uljaudesta on paikallaan. Suomen liikenneministeriön virkamiehet, ympäristöministeri Lehtomäen avustuksella, toimivat 2000-luvun puolivälissä aktiivisesti, jotta Itämerelle saataisiin mahdollisimman tiukat säännökset rikkipäästöistä.
Tavoite onnistui suorastaan yli odotusten. Tuloksena oli YK:n alaisen kansainvälisen merenkulkujärjestön IMO:n (International Maritime Organisation) päätös, joka saattaa Suomen ja muut Pohjois-Euroopan maat vuoden 2015 alusta lähtien huomattavasti tiukemman sääntelyn piiriin kuin Etelä-Euroopan ja muut maailman maat.
Käytännössä kyse on siitä, että Suomen vesillä täytyy ajaa 0,1 % seoksella, kun Marseillen satamasta rahtaavat laivat saavat ajaa 1,0% seoksella.
Globaalisti Eurooppa on oleva vuodesta 2015 alkaen 5-10 vuotta jopa kolmikymmenkertaisesti tiukemman sääntelyn piirissä kuin muu maailma.
Olen Itämeren puhtauden ja sen luonnon vankkumaton puolestapuhuja. Toimin jo nyt aktiivisesti Euroopan parlamentin Itämeri-strategian käytännön työssä ja varsinkin sen ympäristöulottuvuuden parissa.
Rikkidirektiivin merkitys Itämerelle on kuitenkin kyseenalainen. Meren puhdistamisen kannalta ongelmat ovat kiistatta aivan muualla, ennen kaikkea Puolan ja Venäjän typpi- ja fosforipäästöissä. Lisäksi kuljetusten siirtyminen mereltä maanteille olisi innokkaimmille ympäristöaktivisteille todellinen Pyrrhoksen voitto, koska tuloksena olisi vain enemmän hiilidioksidipäästöjä.
Mutta Suomen talouden kannalta asia on selvä. Rikkidirektiivin ja sen yläpuolella olevan IMO:n päätöksen vaikutus kohdistuu suoraan metsä-, metallinjalostus-, kaivos- ja kemianteollisuuteemme sekä merenkulumme kustannuksiin. Näillä toimialoilla työskentelee noin 400000 työntekijää, joista reilusti yli 200 tuhatta on vientiteollisuuden tai merenkulun piirissä. Päätöksen seurauksena merirahtien hinnat nousisivat Suomessa kertaheitolla 30-50 prosenttia. Pelkästään Suomen metsäteollisuudelle kyse on vähintään 200 miljoonan euron lisäkustannuksista vuosittain.
Euroopan parlamentissa käytiin tässä asiassa vielä viime aikoihin asti viivytystaistelua. Ympäristövaliokunnassa kollegani Eija-Riitta Korhola sai alkuvuodesta aikaan sen, että komission ehdotukseen esitettiin muutosta joka olisi saattanut edes muut EU:n jäsenvaltiot samaan kilpailutilanteeseen Suomen ja muiden Pohjois-Euroopan maiden kanssa. Parlamentin neuvottelijana viime viikon kolmikannassa komission, neuvoston ja parlamentin kesken oli kuitenkin Satu Hassi, joka on vuosikausia ajanut tiukkoja rikkirajoja parlamentissa, jonka rikkimietinnöistä hän on päässyt vastaamaan.
Lopputulos on katastrofaalinen Suomen vientiteollisuudelle.
Tuloksena tästä vuosien prosessista oli Suomen kannalta, Kauppalehteä siteeraten ”surkea ja hävettävä esitys” (KL 21.5.).
Yhdessä Eija-Riitta Korholan http://eijariitta.puheenvuoro.uusisuomi.fi/106385-surkeaa-ymp%C3%A4rist%… ja kuuden muun suomalaisen europarlamentaarikon kanssa olen tänään lähestynyt Suomen Eurooppa-, ympäristö- ja liikenneministereitä kirjeellä. Vetoamme Alexander Stubbiin, Ville Niinistöön ja Merja Kyllöseen, jotta he yrittäisivät vielä toimia tässä kysymyksessä suomalaisen kilpailukyvyn ja paremman ympäristön puolesta.
Yksi mahdollisuus voisi olla siirtymäaika, jonka IMO:n Marpol-sopimus mainitsee. Sillä saataisiin edes hiukan aikaa, joka mahdollistaisi uuden teknologian käyttöönottoa vuosina 2015-2020 ilman että suomalainen elinkeinoelämä ja sen myötä suomalaiset työntekijät olisivat jälleen kerran muiden maksumiehinä.
Hyvää settiä Petri! Saisiko silti kappalejakoja, tuollainen pötkö on aika raskas luettava? Myös viittaus Eija-Riitan blogiin olisi hyvä olla hyperlinkkinä, samoin Kauppalehden artikkeliin jos se verkosta löytyy.
Ilmoita asiaton viesti
Kummallista, kun kirjoittaja on entinen TV -toimittaja ja vielä hyvä sellainen ja europarlamentaarikko nykyään, niin blogikirjoitus on yhtä puuroa. Eivät entiset tekemiset ole mikään meriitti siihen, että on oikeus pilata oma kirjoituksensa niin, ettei siinä ole minkään sortin rytmitysta – kappalejaosta puhumattakaan. Jatka vain tuolla linjalla, kohta sinua ei oteta huomioon missään, vaikka sinulla olisi sanottavaakin.
Asia sinällään on hyvä. Ei Suomen yksin eikä edes kaikkien Pohjoismaiden kannata laatia itselleen muita tiukempia ympäristöehtoja. Sehän johtaa vain saastuttajien kilpailuetuun.
Ilmoita asiaton viesti
Vihreät eivät Suomessa päätä eli Kokoomus olisi halutessaan voinut vähintään pitkittää rikkidirektiiviä hamaan tulevaisuuteen tai ainakin siihen asti kunnes sama direktiivi ehtii myös kaikille muille merille ja aluksille.
Ilmoita asiaton viesti
Asia on tärkein. Miksi Suomi asetettaisiin eri asemaan kummastuttaa. Eihän tällaisessa ole mitään järkeä, ei EU:n päätösten näkökulmasta eikä myöskään Suomen tukalaan tilanteeseen saattajan toimissa.
Ilmoita asiaton viesti
Ei ole entinen tv-toimittaja sokeutunut, eikä seniiliytynyt. Kärsin itsekin kappalejaon puutteesta, mutta tässä Strasbourgin koneen lähtöä odottaessa Pariisissa en saanut mobiiliyhteydellä jakoa mitenkään tehtyä. Mutta kyllä se sinne ilmestyy, malttakaa hyvät ystävät.
Ilmoita asiaton viesti
Täydellä tarmolla olet aloittanut työt EU-parlamentissa. Hienoa !
Ilmoita asiaton viesti
Edellisen hallituksen ympäristöministeri Lehtomäki toimi Suomen virallisten neuvottelutavoitteiden mukaisesti. Siis sekä Keskusta, Kokoomus, RKP että Vihreät olivat tavoitteiden takana. Sarvamaan muisti pätkii, kun hän muistaa vain Lehtomäen roolin.
Erittäin aktiivisesti Suomen etuja vastaan Brysselin päässä on toiminut euromeppi Hassi (taistolaiset/vihreät). Tukea hän on saanut erityisesti Vihreiltä täällä kotomaassa. Miksi Kataisen hallitus hyväksyy Suomelle todella vahingollisen toiminnan?
Eija-Riitta Korholalle kiitos järkevästä toiminnasta.
Ilmoita asiaton viesti
Oma tietoni (toimin logistiikan asiantuntijana)on se, että LVM:ssä ei ollut edes tietoa tästä koko asiasta ennen kuin oli jo liian myöhäistä. Kyseessä tiettävästi oli hyvin selvästi ympäristöministeri Lehtomäen ja hänen ministeriönsä ajama asia. Pääministeri Vanhanen taas ei halunnut kävellä asiassa ympäristöministerinsä ylitse. Teollisuuden lobbarit ja logistiikkajohtajat olivat todella yllättyneitä ja ymmärrettävän närkästyneitä. Mitään kuulemiskierrosta ei ollut tehty ennen päätöstä.
Direktiivi astuu siis voimaan 2015 ja teollisuudessa suunnitellaan kaiken aikaa aktiivisesti muita reitityksiä esim. Pohjanlahden yli ja Ruotsin kautta Keski-Eurooppaan tai Itä-Suomesta jopa Venäjän kautta. Rekkaliikenne Via Balticaa pitkin tulee varmasti lisääntymään paljon.
Ilmoita asiaton viesti
Sain sen käsityksen, että siirtymäsäännöksiin komissiossa suhtaudutaan varsin myönteisesti.
Laivanrakennusteollisuus on lupaillut, että siirtymäajan kuluessa tekniikka rikkipäästöissä olisi kehitettävissä.
Jotain on jo valmiinakin, mutta vielä aika kalliilla.
Että on tässä FI-high tech´llakin mahdollisuutensa (innovaatioitahan Suomi etsii etsimästä päästyäänkin – tässä olisi yksi kohde).
Ilmoita asiaton viesti
Minun tietojeni mukaan Suomen toiveisiin suhtaudetaan nihkeästi.
Ilmoita asiaton viesti
Komissioon menee tietenkin Suomen toiveita, parlamenttiin taas poliittisten ryhmien näkemyksiä.
Ans kattoo ny, laivanrakennus – meillä on siinä aika vankkaa globaalisti kovastikin arvostettua osaamista – on pikkuisen valoa kai näyttänyt.
Brysselissä asiasta aika lailla keskustellaan ja Petrin näkemys ei ole vailla perusteita, jos kohta tulokulma on mielestäni ja tietoihini verrattuna tulokulmaltaan vähän ”niukka”.
Ilmoita asiaton viesti
Entistä terävämpi kirves oman kaulan katkaisemiseen: innovaatioitahan Suomi etsii etsimästä päästyäänkin – tässä olisi yksi kohde.
Miksi muiden suomalaisten pitäisi ottaa vastaan teidän itsarisuunnitelmanne?
Ilmoita asiaton viesti
Suomessa ei ole FI-high techia eikä sitä tule. Nyt on jo tiedossa, että tämä rikkidirektiivi tulee kiihtyvällä vauhdilla tyhjentämään Suomen metsäteollisuudesta ja yleensäkin raskaasta teollisuudesta. Mutta sehän onkin EU:n tavoite. Eli EU on ilmaissut, että kaikki raskas teollisuus ja suurteollisuus tulisi sijaita keski-euroopassa.
Ilmoita asiaton viesti
Trafin vuosirapostissa lukee näin:
”Lähdimme vuonna 2006 silloisen Suomen tavoitteiden mukaisesti ja yhdessä muiden Itämeren maiden kanssa hakemaan Itämerelle erityisalueen asemaa rikkipäätöjen osalta. Työssä onnistuttiin ja vuonna 2008 asiasta tehtiin IMO:ssa päätös”, kertoo Trafin ylijohtaja Tuomas Routa.
Ilmoita asiaton viesti
Puhdasta puppua1 Totuus on yksinkertainen: asian ovat yhteisymmärryksessä ja salassa ajaneet Suomen kannalta pähkähulluksi: sen merenkäynnille, vientiteollisuudelle ( 80 % meritse nyt ) ja maksajille = veronmaksajille valtiontukien muodossa(tulevat varmasti) ympäristöministeri ( kepu ) Lehtomäki, vihreät vaikuttajat Pekka Haavisto yhdessä touhottaja Hassin kanssa. Mukana oli koko edellinen hallitus! Liki sama kuin nykyinen, vain kepu vikisee nyt virheitään jälkiviisaasti!
Perussuomalaiset vastustivat viimeiseen pisteeseen asian etenemistä Ympäristövaliokunnassa, myös eriävällä mielipiteellä ja ehdotuksella vähintäänkin 10 vuoden siirtymäajalla. Sinä aikana olisi ollut esim. Wärtsilällä sauma kehittää rikkipesurit myyntiin! Lopuksi vaadimme samaa 0,1:n sääntöä kaikille Euroopan merille kts. Välimeri,Mustameri, Euroopan Atlantin osio = saadaksemme edes tasavertaisen kauppanedun vientituotteillemme.
TURHAA kts. ken johtaa tätä valiokuntaa: vasemmiston Martti Korhonen, vpj. demareiden Rakel Hiltunen + muut demarit, tukenaan vihreiden Sinnemäki ja kokoomuksen kolmikko Timo Heinonen, Pauli Kiuru ja Tapani Mäkinen, varsinaiset vienti- ja yritystoiminnan edusmiehet! Eipä vastaan lyönyt ympäristöaktiivi Rkp:n Getsrinkään. Maksaako säätiö? Mölyt jäivät mahoihin myös kristillisten Sari Palmilla!
Mitäkö tästä voi päätellä? On meillä hallitus,joka tekee kaikkensa vaikeuttaakseen taloudellista kasvuamme pelkillä pöljyyksillään: tullut osaamattomuudessaan ja välinpitämättömyydessään lakipisteeseensä vai voiko jossain asiassa vieläkin tyhmemmin toimia?
En minä eikä kukaan järkevä suomalainen vastusta Itämeren suojelua, mutta nyt sitä tehdään Suomelle väärästä päästä. Kääntäkää katseenne vihreät Puolaan ja Baltiaan aivan aluksi!
Luonto suojeluun, mutta ilman pöhköpäistä uhomista, vihreitä virheitä ja utopistisia hörhöjä! No, meille nauravat eteläiset eläjät muutenkin, eivät vaan maailman parantamisellemme! Me maksamme aina… omasta ajattelemattomuudestamme.
PS. Sarvamaa tapansa mukaan näyttelee viisasta ( jälki ) ja viatonta! Paskat on jo housussa, kiitos ennen muuta kokoomuksen!
Ilmoita asiaton viesti
Juha hyvä,
Jälkiviisaus ja viattomuuden falski esittäminen ovat minustakin aika vastenmielisiä rooleja. Muistathan kuitenkin, että ko. vuosina olin muissa hommissa – en vaikuttajana politiikassa.
Ilmoita asiaton viesti
Kilautapa Petri Wärtsilälle, ne varmaan kertovat.
Jos et sitten ole jo kilauttanutkin.
Ilmoita asiaton viesti
Virheiden tavoitehan on ajaa Suomalainen elinkeinoelämä maahan – toivottavasti nyt ovat tyytyväisiä! Mutta kuka ne oikein lopulta elättää?
Ilmoita asiaton viesti
Petri
Minulle on esitetty arvoita siitä, mikä osa Suomen kauppalaivastosta vanhenee minäkin vuonna.
Arviot käsittävät myös sen, mikä on uudisrakennus-vauhti ja määrä samassa laivastossa.
Minulle on esitetty myös arvioita siitä, mikä teknologinen ja innovatiivinen valmeutemme on polttoaineen rikkipesuri-maaimassa.
Yksi minulle esitetty arvio liittyy siihen, kuka ja missä muodossa maksaa sen, mitä Suomen merilogistiikassa em asioissa on tehtävä, kun ilman siirtymäaikaa (2015) rikki-direktiivi astuu voimaan.
Jos Sinulla on näihin asioihin liittyen tietoa ja näköaloja, kutsun Sinua visionääriksi. Julkivisionääriksi, jos tietosi ja siihen liittyvät toimenpide- ja taktiikkaehdotuksesi kerrot. Se olisi hyvää strategiaakin.
Jos sen sijaan keskityt Pekkarisen kauden virheiden pohtimiseen, kutsun Sinua jälkiviisaaksi: sellainen ei maksa mitään, mutta ei siitä apuakaan ole.
Sen verran itse olen jälkiviisas, että mielelläni tarkastelisin Ruotsin osuutta tässä asiassa.
Ruotsin, jonka merilogistiikka ei liity niinkään Itämereen kuin Pohjanmereen.
Ilmoita asiaton viesti