EU:n energiariippuvuus Venäjästä on katkaistava
Osa III: Energia
Kirjoitus on kolmas ja viimeinen osa näillä sivuilla julkaistavaa trilogiaa, joka käsittelee Suomen, Venäjän ja EU:n tulevaisuutta ja keskinäisiä suhteita Ukrainan kriisin valossa. Osa yksi (EU ja Venäjä) löytyy täältä, ja osa kaksi (Suomi ja Nato) täältä.
Viikon aikaisemmat tekstini käsittelivät niitä askelia, jotka EU:n ja Suomen on otettava selvitäkseen Ukrainan kriisistä vahvana. Tässä tekstissä katse on taloudellisessa riippuvuussuhteessa ja sen vaikutuksissa pitemmällä tähtäimellä. Erityisesti huomio kiinnittyy energiariippuvuuden seurauksiin.
Ukrainan kriisi on vakavin selkkaus Euroopassa tällä vuosituhannella. Tilanteen vakavuus on ymmärretty laajalti sekä Suomessa että Euroopassa. Silti EU:n sekä jäsenmaiden vastaus on ollut hajanainen ja heikko. Syy tähän on yksinkertainen: enemmistö jäsenmaista on taloudellisesti jollain tasolla riippuvaisia Venäjästä. Kukaan halua olla se, joka ensimmäisenä maksaa kriisistä.
Energian saannin turvaaminen ja sen hinnan pitäminen kurissa on Euroopan taloudelle elintärkeää. Samaan aikaan yli kolmasosa Euroopassa käytettävästä öljystä ja maakaasusta tulee Venäjältä. Turvallisuuspoliittisesti jokainen tietää, ettei tämä ole hyvä yhtälö.
Nykytilanteeseen päädyttiin taloudellisesti pätevistä syistä. Eurooppa tarvitsi halvempaa energiaa, ja Venäjä kaipasi uusia, laajempia markkinoita varsinkin maakaasulle. Poliittisesti ajatus ei suuresti innostanut kumpaakaan osapuolta, mutta taloudelliset hyödyt saivat osapuolet elämään siivoa rinnakkaiseloa pitkään.
Nyt toive on, että rinnakkaiseloa on mahdollista jatkaa niin pitkään että muut vaihtoehdot ehditään tutkia ja ottaa käyttöön. Poliittiset syyt muiden keinojen etsimiseen ovat selvät. Kuitenkin myös pitkän tähtäimen taloudellinen järki osoittaa suunnan oikeaksi. EU:n on saatava energiansa tulevaisuudessa varmoista ja luotettavista lähteistä.
Tämä ei tarkoita, että tuonti Venäjältä pitäisi lopettaa kokonaan. Ilman itänaapurin energiaa eläminen on käytännössä mahdottomuus, ja suomalaisittain siihen pyrkiminenkin heikentäisi kotimaisten yritysten lähtökohtia huomattavasti. Kyse on energiaomavaraisuuden parantamisesta, tuotantopohjan monipuolistamisesta sekä ennen kaikkea toimitusvarmuuden takaamisesta. Mitä laajemmalla ja terveemmällä pohjalla tuomme ja tuotamme energiaa Eurooppaan, sitä varmempia voimme olla etteivät kuljetukset häiriinny kriisin yllättäessä.
Energian kasvava tarve on varmimpia totuuksia mitä tulevaisuudesta tiedämme. Kysessä on modernin yhteiskunnan kriittisin hyödyke. Geopoliittisesti on selvää, että tämä painostuskortti on syytä ottaa Putinilta pois. Mitä vaihtoehtoja meillä on syntyvän energiavajeen paikkaamiseksi?
Sekä kotimaista että mantereen laajuista omavaraisuutta on lisättävä. Energiaa on tuotava useammasta eri kohteesta, tuotettuna useammasta eri lähteestä. EU-maiden välille on luotava toimivat yhteiset energiamarkkinat ja verkko, jolla ylimääräisen energian siirto sinne missä vajetta on olisi yksinkertaista, energiatehokasta ja kannattavaa kaikille osapuolille.
Ydinvoima on edelleen tehokas ja turvallinen vaihtoehto, jota voidaan lisätä. Saksan päätös ajaa ydinvoimalansa alas näyttääkin nykytilanteen valossa hätiköidyltä ja epärealistiselta.
Tulevaisuus on edelleen uusiutuvissa energialähteissä, mutta se vaatii suurta teknologista kehitystä. Erilaisia uusiutuvia tulee kehittää ja käyttää kestävästi niin paljon kuin mahdollista. Tähän pääseminen vaatii vääristävien ohjausmekanismien osittaista purkamista niin, että panostaminen teknologian kehittämiseen ei kuitenkaan kriittisesti vaarannu. Kannustinten tulee olla oikeassa suhteessa ja oikeassa paikassa tulosten luomiseksi. Painotuksen tulee olla innovaatiossa, ei tehottoman energian tuottamisessa lähes täysin valtion tuella.
Kotimaisittain uusiutuvaan panostaminen tarkoittaa ennen kaikkea metsästä saatavan biomassan käyttöä energiantuotantoon. Suomessa on suuri reservi uusiutuvaa, helposti saatavaa energiaa joka kerätään vaivattomasti metsäteollisuuden sivutuotteena. Metsänhoitomme on tällä hetkellä erittäin kestävällä tasolla, raaka-ainetta kasvaa selvästi enemmän kuin ehdimme kaataa.
Liuskekaasun saapuminen mahdollistaa myös omavaraisuuden lisäämisen, kunhan eurooppalaiset löydökset saadaan hyödynnettyä. Tähän mahdollisuuteen tarttumista on eri maissa epäröity pitkään, mutta nykyisessä tilanteessa valinta on lähes välttämätön jos energiariippuvuutta Venäjästä halutaan vähentää.
Tuontienergian suhteen olisi tietenkin oleellista suosia demokraattisista valtioista tuotavaa raaka-ainetta aina kun tämä on mahdollista, yksinkertaisesti siitä syystä että riskit ja häiriöiden todennäköisyydet ovat pienemmät. Markkinaehtoisessa maailmassa mahdollisuudet tähän ovat lopulta rajalliset, mutta kustannusten yhtälössä vakaudella ja ennustettavuudellakin on syytä olla arvonsa.
Jokainen askel on suuri muutos nykyisestä ja vie aikansa toteuttaa. Realistisesti ajatellen aikajänne esitetylle kokonaisuudelle on lähellä kahtakymmentä vuotta, eli akuuttiin tilanteeseen ratkaisua ei ole nähtävissä. Nämä askeleet on kuitenkin syytä toteuttaa, jos haluamme luoda edellytykset vakaalle ja rauhanomaiselle Euroopalle pitkälle tulevaisuuteen asti.
Venäjän etu on ylläpitää nykyistä riippuvuussuhdetta mahdollisimman pitkään. Tilanne antaa maalle avaimet Euroopan ohjaamiseen taloudellisten voimien kautta.
Putin ei ole vallassa ikuisesti ja on hyvin mahdollista, että tulevaisuuden Venäjä näyttää taas hyvin erilaiselta kuin nykyinen pullisteleva pyrkyrisuurvalta. Jos näin käy, on se positiivinen asia koko mantereellemme. Mutta tämäkään kehitys ei poistaisi sitä tosiasiaa, että päätöksentekomme avaimet eivät ikinä saisi olla yhden ja saman tahon kontrolloitavissa.
Hajauttamalla ja monipuolistamalla energian tuotanto- ja tuontipohjaamme turvaamme yhden, kriittisen osan tulevaisuudestamme.
Mistä sitten tuodaan ja millä hinnalla raakaöljy jota Porvoon jalostamolla jalostetaan suomen käytön lisäksi melkoiseksi vientituotteeksi
Ota nyt edes ”bisnesäly” käyttöön.
Ilmoita asiaton viesti
Energiaomavaraisuus on hyvä tavoite.
Biokaasun valmistusta pitää lisätä, sen energiakäyttö on helppoa.
Kaasukäyttöiset kodin pienvoimalat ovat tulossa, ne tuottavat sekä lämpöä että sähköä.
Ja kunhan LENR-reaktioista (kylmäfuusio) opitaan enemmän, on energiakentän mullistus tosiasia.
Ilmoita asiaton viesti
Venäjä ei ole meille mikään ongelma kaasun tai öljyn tuottajana. Pikemminkin päinvastoin. Venäjä on lähellä, kaasua ja öljyä riittää ja jakeluverkosto on valmiina ja toiminnassa. Venäjä on ongelma siksi koska sillä on tapana käyttää kaasua ja kaasunjakeluverkostoa geopoliittisena lyömäaseena. EU on silkkaa saamattomuuttaan sen sallinut ja Venäjä ei ole epäröinyt kaasuaseen käytössä. EU:lle on kuitenkin olemassa huomattavasti helpompiakin konsteja hoitaa tämä asia kuntoon kuin alkaa rahdata kallista energiaa maapallon toiselta puolelta vain Venäjää kiusatakseen. EU voisi esimerkiksi tehdä jonkun seuraavista toimenpiteistä lisätäkseen edes hieman uskottavuuttaan energiatoimijana.
1) Donald Tuskin ehdotus EU:n yhteisestä kaasupoolista on otettava Brysselissä vakavasti. Pooli olisi toteutettavissa helposti ja nopeasti sopimuksin ilman lainsäädäntömuutoksia. Ongelma olisi tällä toimenpiteellä pitkälti ratkaistu.
2) Komissiolla on ollut Gazpromin määräävän markkina-aseman väärinkäyttöcase auki jo kolmatta vuotta. Tietojeni mukaan case on jäähyllä Ukrainan tilanteen vuoksi. Miksi näin on? Voidaanko sodalla kiertää EU:n lainsäädäntöprosessia? Gazprom kyllä saadaan EU lainsäädännön mukaisen kaupankäyntitavan noudattajaksi kun se siihen ensin pakotetaan. Tässä asiassa ei EU:lla enää olisi varaa lepsuiluun.
3) South Stream on välittömästi tyrmättävä, koska se on suunniteltu vain Gazpromin monopoliaseman pönkittämiseksi. Venäjän tekemät maakohtaiset sopimukset South Streamin osalta on komissiossa todettava EU lakien vastaisiksi ja ne on nullifioitava. Samalla Nabucco pitää ottaa uudelleen pöydälle. Oli karkea virhe EU:lta (ja USA:lta) kuopata Nabucco.
4) Jo hyväksytty EU:n Kolmas Energiapaketti on vihdoinkin laitettava käytäntöön myös kaasumarkkinoiden osalta. Gazpromilta on paketin mukaisesti otettava kaasuputkien omistus ja operointi pois uhkasakon uhalla. Kaasun takaisinvirtaus pitää ottaa tehokkaasti käyttöön. Gazpromille ei tule antaa mahdollisuutta sanella mitä EU tekee kaasulla, jonka se on ostanut ja maksanut. Kyse ei ole mistään erityistoimenpiteistä vaan aivan normaalista EU lainsäädännöstä. Gazpromin on noudatettava samoja lakeja kuin muidenkin EU:ssa toimivien yritysten. Nyt tilanne on faktuaalisesti se, että Gazpromin on annettu kaikessa rauhassa jatkaa laitonta tilannetta eikä se tule siitä luopumaan ilman että EU osoittaa olevansa tosissaan.
Ei ole kovinkaan järkevää omaehtoisesti luopua erittäin suuresta energiatoimittajasta, joka sijaitsee kätevästi heti EU:n rajan takana. Sen sijaan olisi erittäin järkevää kertoa painavasti kyseiselle energiatoimittajalle, että sen on noudatettava samoja lakeja kuin kaikkien muidenkin EU:ssa toimivien yritysten.
Tässä asiassa katse kohdistuu nyt komissioon ja parlamenttiin. Hieman selkärankaa ei olisi pahasta.
Ilmoita asiaton viesti
Olen kirjoittanut tänne jo pariin kertaan, että kuluttajat voisivat päättää, kenen poltoainetta tankkaavat. Eli EU:ssa huotoasemien polttoainetankkeihin selkeästi alkuperämaan lippu ja merkintä maasta, josta polttoaine on peräisin.
Kaikissaa muissa tuoteissa, niin lihassa kuin vaatteissakin kuluttaja voi tehdä eetisen valinnan. Jopa kananmunista tietää, että onko ne vapaankanan munia vai häkkikanalassa kasvatettujen kanan munia. Sähköstä tiedämme, että mikä on energian lähteenä.
Kuluttajan täytyy myös tietää, että onko öljy peräisin maasta, jossa rikotaan ihmisoikeuksia tai rahoitetaanko öljyllä sotavarustelua, joka voi vaarantaa auton tankkaajan kotimaan itsenäisyyden.
Tällä foorumilla ajatukseni ei näytä saavan vastakaikua. Aion esittää tämän idean huomenna saunaillassa toisen EU maan kansanedustajalle ja tiedustella hänen mielipidettään. Ehkä ehdotukseni tulee EU:n käsiteltäväksi toisen maan aloitteesta?
”Venäjän verienergia!”
http://pelisuomi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/162749-v…
Ilmoita asiaton viesti
Pertti, johtuu ihan siitä, ettei meillä ole juuri muuta kuin Venäjältä tuodusta öljystä jalostettua polttoainetta.
Ilmoita asiaton viesti
Aiemmin oli, mutta ilmeisesti Fortumin johtajien tulospalkkiot ovat johtaneet nykyiseen tilanteeseen, eli riippuvuuteen Venäjän öjystä?
Ei olisi myöskään huono ajatus, jos Venäjältä EU:n tuotavalle öljylle ja kaasulle lisättäisiin esim. 10%:n tuontitulli, jolla rahoitettaisiin Venäjän naapurivaltioiden puollustusmenoja.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä se on ihan hinta, joka sen aiheuttaa. Se on halpaa tavaraa ja jalostettua menee vientiin. Runsas kolmannes tuotannosta menee vientiin. ”Venäjältä EU:n tuotavalle … 10%:n tuontitulli.” eli siis jonkinlainen tulli, joka kohdistuu meidän talouteen? Voi puolustusmäärärahoja nostaa ihan ilman, että ensin tappaa Suomen teollisuuden.
Ilmoita asiaton viesti
HInta ei ole aina, eikä saa olla, määräävä tekijä, jos ostolla tekee itselleen vahinkoa tai saattaa vaaraan kotimaan.
Se 10% on yläkanttiin, ehkä 1% kaikestä energiasta, joka EU:n tuodaan Venäjältä voisi riittää? 😉 Huom! se olisi kaikkiin EU-maihin, joten se ei vääristäisi kilpailua Euroopan sisällä.
http://pelisuomi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/162462-k…
Ilmoita asiaton viesti