*

Petri Sarvamaa Järjen asialla.

Tieverkosta säästäminen heikentää koko taloutta

Vaalikampanjani on vienyt minua vauhdilla ympäri Suomea koko alkuvuoden. Tuhansia ja taas tuhansia kilometrejä on taittunut pitkin kotimaamme teitä. Voin sanoa nähneeni tiestömme kokonaiskuvan, sen rapistuvan kunnon ja välittömän korjaustarpeen.

Parlamentin liikennevaliokunnan ainoana suomalaismeppinä olen tutustunut perusteellisesti Suomen liikenteen erityispiirteisiin ja yrittänyt oppia myös muiden maiden tilanteista. Yksi asia on noussut päivänselvästi esiin: infrastruktuurin on pakko olla kunnossa, jotta taloudella olisi edellytykset toimia.

Yhtälö talouden ja infrastruktuurin välillä tiedostettiin EU:ssa myös rahoituskehyksen kakkua jakaessa. Verkkojen Eurooppa -rahoitusinstrumentti joutui suurten säästöjen kohteeksi, mutta leijonanosa säästöistä kohdennettiin energiaverkko- ja tietoliikennepuolille. Eurooppalaisten tie- ja raideverkkojen kehittämiseen varattiin lopulta reilu 23 miljardia euroa seuraavan seitsemän vuoden aikana.

EU:n on valmis osallistumaan kustannuksiin myös kotimaisissa hankkeissa, mutta jokainen projekti vaatii kansallista osarahoitusta. Verkkojen Euroopan kautta EU on valmis tukemaan jokaista investoimaamme euroa unionin yhteisillä rahoilla yli kolmessakymmenessä eri raide- ja satamaprojektissa, joilla Suomi saataisiin logistisesti yhä lähemmäs Eurooppaa. Ilman panostusta tämäkin tarjous jää käyttämättä.

Suomen todelliset verisuonet, maantiet, ovat yleiseurooppalaisesti vähemmän keskeisiä. Näistä meidän tulee itse pitää huoli, sitä vastuuta emme voi sälyttää muille.

Suomen tilanne eroaa muusta Euroopasta niin, että pieni väkilukumme ja pitkät etäisyytemme jättävät meidät kovin usein ilman järkeviä vaihtoehtoja kulkemisen suhteen. Junaliikenteen puolella verkkomme kyllä toimii, mutta sen kattavuus ei yksinkertaisesti aina mahdollista raskaan liikenteen siirtämistä raiteille tai vapaa-ajan liikkumisemme hoitamista junalla. Kuinka monen kesämökki tai mummola sijaitsee juna-aseman välittömässä läheisyydessä?

Kokonaisuus sitoo meidät kiinni teihimme ja toimivasta tieverkosta tulee elämisen edellytys. Liiketoiminta, perhe-elämä ja harrastukset ovat kaikki yhtä lailla kiinni perille pääsemisestä. Moderni elämä on aina liikkeessä, ja jouheva liikenne vaikuttaa kaikkeen.

Mikään yllä olevasta ei ole yllättävää tai kiistanalaista. Siksi onkin pelottavaa, kuinka huonoon kuntoon olemme tiemme päästäneet. Taloudellisesti ajat ovat olleet vaikeat, ja olen itsekin vaatinut budjetin tasapainottamista. Tiedän, että jostain on leikattava. Kehysriihessä leikkaukset kohdistuivat jo ennestään karuun tilaan ajautuneihin tieverkon ylläpitorahoihin.

Tässä on nyt harkinnan paikka. Ei kehysriihen päätöksissä, vaan tulevissa painotuksissa tierahoituksen suhteen. Tämän suuntainen kehitys on jatkunut jo niin pitkään että esimerkit ovat konkreettisesti jokaisen kansalaisen nähtävissä ympäri Suomea. Pelkästään tieturvallisuuden nimissä on selvää, että rahaa on ensi hallituskaudella panostettava tieverkon kuntoon.

Viisaus ei aina asu Brysselissä. Tällä kertaa kuitenkin huomio on kiinnitetty ajoissa liikenteen ja talouden väliseen linkkiin ja kehitykseen on alettu panostaa kunnolla. Ratkaisu on kaukonäköinen ja tärkeä. Ilman toimivia edellytyksiä eivät talouden pyörät voi pyöriä. Kauanko kestää, että Suomessa herätään taas tiedostamaan tämä totuus?

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (8 kommenttia)

Käyttäjän timonenonen kuva
Timo Nenonen

"Tieverkosta säästäminen heikentää koko taloutta"

Miksi Suomi lahjoitti 1,45 miljardia EVM:lle, nekin rahat olisi voinut käyttä vaikka teiden kunnostukseen?

Käyttäjän seppokalevi kuva
Seppo Turunen

Tärkeä ja ajankohtainen asia. Erityisesti korostuu Itä-Suomessa, missä kumipyörät on lähes ainoa mahdollisuus.

Reijo Tossavainen

Heti liikenneministeriksi tultuaan Virkkunen ilmoitti, että päätiet pidetään kunnossa ja alemmanasteinen tieverkko jätetään lähes hoitamatta. Onko tämä vastuullista kokoomuslaita politiikkaa?

Käyttäjän OulaLintula kuva
Oula Lintula

"Mikään yllä olevasta ei ole yllättävää tai kiistanalaista. Siksi onkin pelottavaa, kuinka huonoon kuntoon olemme tiemme päästäneet."

Niin olette - siis te, Suomen päättäjät, ja edustamasi puolue yhtenä tärkeimmistä. Mitäs pitäisi tehdä asian eteen?

Käyttäjän timonenonen kuva
Timo Nenonen

Saksan, Ranskan ym. pankkireitten bonukset ovat kokkareille tärkeämpiä, kuin kotomaamme tiet.

Nämä meidän tiet eivät johda brysseliin, joten ei niistä mitään väliä.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Tieverkosta säästäminen heikentää koko taloutta"

Sanoo poliitikko jonka oma puolue on ensimmäisenä ehdottamassa tiemäärärahojen vähentämistä. Eipä kyllä yllättänyt tämä populismi.

Käyttäjän JormaPallasvirta kuva
Jorma Pallasvirta

Polttoaineiden ja autojen verotusta korotetaan ja samanaikaisesti maamme tieverkostoa heikennetään ja autokannan annetaan vanhentua. Seuraus: liikennekuolemat ja vammautumiset lisääntyvät.

Alkoholi- ja tupakkaveroja nostetaan koska ollaan huolissaan kansan terveydestä. Tieverkoston hoidon laiminlyönnit ovat myös suuri uhka kansanterveydelle, mutta niitä rahoja ei suunnata sellaiseen tarkoitukseen. Tieliikennekuolemien ehkäisyssä Suomi ei ole kärkimaita, mutta verotuksessa kylläkin.

Maan infran kehittämisessä ovat maantieyhtydet maan kokoon nähden perusteelisessa asemassa myös vientimahdollisuuksiamme ylläpidättäessä. Jotenkin tuntuu, että Suomessa eletään aika periferistisesti ajatellen.

Käyttäjän JormaPallasvirta kuva
Jorma Pallasvirta

Polttoaineiden ja autojen verotusta korotetaan ja samanaikaisesti maamme tieverkostoa heikennetään ja autokannan annetaan vanhentua. Seuraus: liikennekuolemat ja vammautumiset lisääntyvät.

Alkoholi- ja tupakkaveroja nostetaan koska ollaan huolissaan kansan terveydestä. Tieverkoston hoidon laiminlyönnit ovat myös suuri uhka kansanterveydelle, mutta niitä rahoja ei suunnata sellaiseen tarkoitukseen. Tieliikennekuolemien ehkäisyssä Suomi ei ole kärkimaita, mutta verotuksessa kylläkin.

Maan infran kehittämisessä ovat maantieyhtydet maan kokoon nähden perusteelisessa asemassa myös vientimahdollisuuksiamme ylläpidättäessä. Jotenkin tuntuu, että Suomessa eletään aika periferistisesti ajatellen.

Toimituksen poiminnat