Petri Sarvamaa Järjen asialla.

Onko kouluruoasta huolehtiminen lisäainesekoilua?

Olen kiinnostunut ravintokysymyksistä. Olen kiinnostunut niistä erittäin laajassa mielessä, koko kaaresta. Siitä lähtien, mitä lehmä syö – siihen asti, miten ruumiimme eivät lahoa vielä haudassakaan. Tähän kaareen kuuluu erittäin keskeisesti elintarviketeollisuus, joka on maailmanlaajuisesti satojen miljardien bisnes. Vähintään.

Kansakunnan kokoista ravintokysymystä pohdittaessa tärkein väestöryhmä ovat lapset. Biologinen fakta on, että heidän kehittymiseensä ja elämänkaarensa terveyteen ravinto vaikuttaa eniten. Siksi kouluruoasta puhuminen on tärkeää. Se on myös tärkeä poliittinen kysymys.

Olen journalistina nostanut näitä kysymyksiä esille. Katson, että olen journalistina pystynyt myös omalta osaltani vaikuttamaan. Helsingin kaupungin päivähoito- ja ja kouluruokailussa totaalista monopolia käyttävä Palmia veti brasilialaisen broilerin pois ruokalistoilta joulukuussa 2009, sen jälkeen kun A-studion juttuni kyseenalaisti EU:n ulkopuolella massatuotetun broilerin terveellisyyden. Myöskään thaimaalaista broileria ei sen jälkeen ole näkynyt helsinkiläiskoululaisten lautasilla.

Paljon broileria isompi kysymys liittyy lähes kaiken kouluruoan massatuotantoon. Esimerkiksi Helsingissä on lasten syömä perunamuusi jo pitkän aikaa ollut ruoan kehno jäljitelmä. Sen seitsemäntoista lisäainetta ei yksinkertaisesti ole tarpeen.

Tiedän kyllä ne vastaväitteet ja kampitukset:

1.”Kuule kyllä toi ruikutus on kohtuutonta jos mietit, miten Suomessa sentään kaikille lapsille tarjotaan lämmin ateria koulussa”.  

Tämä argumentti puree hyvin isoihin joukkoihin. Tätä osastoa edustaa tehokkaasti esimerkiksi loistava kirjoittaja Virpi Salmi, joka veti Helsingin Sanomissa kosiskelevalla otsikolla ”Lisäainesekot, sekoilkaa lisää” komeasti 30 vuotta taaksepäin. http://www.hs.fi/viihde/artikkeli/Lis%C3%A4ainesekot+sekoilkaa+lis%C3%A4...

2.” Lisäaineet ovat turvallisia. Evira on tämän todennut ja vahvistanut.”

Kas kummaa, maaliskuussa Palmia kuitenkin ilmoitti, että natriumglutamaatti vedetään tänä keväänä lopulta kokonaan pois lasten lautasilta. http://www.taloussanomat.fi/myynti/2011/03/25/helsinki-lopettaa-lisaaine...

3. ”Ei kouluruokaa voi tuottaa kaikille lapsille erikseen, tarvitaan suurkeittiö.”

Tämäkin voidaan muuttaa, jos halutaan. Vieläpä taloudellisesti täysin kestävältä pohjalta. Olen lähtenyt mukaan auttamaan helsinkiläisiä kansalaisaktivisteja tämän kouluruoka-asian levittämiseksi laajempaan tietoisuuteen. Nämä mammat saavat varmasti liikettä aikaan, ja ovat jo saaneetkin. Palmian perunamuusisammio horjuu jo.  Katso esimerkiksi Facebookissa sivu ”Mitä lapsesi söi koulussa tänään?”

Ensi viikolla todistamme huippukokin avustuksella, että lapsille voidaan tehdä annokset 90 sentillä ilman lisäaineitakin. Tervetuloa mukaan!

P.S. Omat lapseni syövät myös epäterveellisesti. En kuvittele olevani täydellinen, kaikkea muuta. Haluaisin kuitenkin, että kehitys menisi eteenpäin.

www.petrisarvamaa.fi

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (13 kommenttia)

Käyttäjän anttiliikkanen kuva
Antti Liikkanen

Olen yleissairaalapsykiatrina päivittäin tekemisissä syömisongelmien kanssa.

Poliitikkona olen (EU:ssa) jatkuvasti tekemisissä nälän kanssa.

Jälkimmäinen on ongelmana valtavan paljon isompi, mutta ensimmäinen taas työni arjessa hankalampi.

Kouhkaaminen lisäaineista vaikuttaa kumpaankin näistä ongelmista.
Ja se vaikuttaa negatiivisesti.

Olkookin, että asiassa on perääkin.

Miljardi ylipainoista ja yli miljardi nälkäistä ovat kuitenkin niin isoja joukkoja, että koko ajan elinvuosiensa määrässä ja laadussa petraava suomalainen koululainen ei ensimmäiseksi minua ruoan lisäaineiden osalta huoleta.
Anorektinen ja ylipainoinen toki.

Kummassakaan ei ole kyse lisäaineista.

Käyttäjän petrisarvamaa kuva
Petri Sarvamaa

Lasten ylipainoisuus on Suomessa hälyttävässä kasvussa. En julistaisi ihan noin varmalla rintaäänellä, ettei sillä ole mitään tekemistä tämän asian kanssa. Elintarviketeollisuuden keittämä huttu on syönyt tavaraa, joka panee syömään aina vaan lisää ja lisää sitä samaa "keittoa". Hinta painetaan alas ja volyymia kasvatetaan. Tämä on erittäin laaja kysymys.

Käyttäjän anttiliikkanen kuva
Antti Liikkanen

Koska tutkin paino-asioita kiistän melko jyrkästi - en täysin - ylipainon ja ravinnon lisäaineiden yhteyden.
Medialla on hankala tapa heittää olettamuksia uutisina ja sellaiset olettamukset menevät parhaiten läpi, jotka ovat "halpahintaisimpia", tyyliin "sokeri aiheuttaa sokeritautia".
Googleta vaikkapa "överkalix" tai "epigenetiikka".

Jukka-Pekka Vasara

Olet tavallaan oikeassa mutta väärässä. Lapsien lihavuus, joka sinänsä on mielestäni hyvin vakava ongelma, johtuu jatkuvan mussutuksen kulttuurista: limukkaa, karkkia, chipsiä, pikkuleipiä, suoraan sanottuna roskaa.. Toinen syy on yleinen liikkumattomuus. Siis sillä että kouluissa tarjotaan eineksiä ja natriumglutamaattia sis. ruokia ei kakaroita lihoteta.

No kyllähän sinä tämän tiesitkin: ääniä on vain helpompi saada kokoomuksen haaviin kertomalla perisossumaisesti että vika on jossain aivan muualla, tässä tapauksessa koulussa, kuin siinä älytettävän puoti-puksun ikiomassa toiminnassa, kasvatuksessa ja taloudenpidossa.

Mites Liikkanen tuumii? Poistuuko lasten lihavuus sossuja äänestelemällä ja lisämäällä psykiatreja kouluihin?

Käyttäjän anttiliikkanen kuva
Antti Liikkanen

Se, mitä tiedetään (sosialismi, kapitalistmi, liikalihavuus) on, että jos yhteisössä on vahvaa jakoa menestyjiin ja luusereihin, yhteisön ylipainoisten määrä lisääntyy.
Lihovat ovat luuseripuolella (sekä lapset että aikuiset).

Eli kyseessä on ilmiö, joka liittyy eriarvoistumisen lisääntymiseen, mutta ei bruttokansatuotteeseen tai palkkaindeksiin.

Saati siihen, onko vallassa sossu vai kokkari.

Jos ei sitten niin, että jompi kumpi ehkä tekee politiikkaa, joka vähentää eriarvoistumista.

fabu land

Heikkilän Antti vie miten lystää journalisteja ja Palmiaa. Voi vikinää.

http://www.eufic.org/page/en/show/latest-science-n...

Käyttäjän akisuihkonen kuva
Aki Suihkonen

Sellaista käsitettä ei ole kuin kouluruoka. Se tarkoittaa aivan eri asiaa Helsingissä ja jossain Turun saaristossa. Isoissa kaupungeissa on selkeitä taloudellisia paineita saada laskettua kouluruokailun kokonaissumma esim 7-numeroiseksi vuositasolla (60 senttiä/ateria). Jossain Velkuassa 200 kouluruokaa 4 oppilaalle maksaa vain alle kymppitonnin. (12 euroa/lärvi). Sehän ei ole summa eikä mikään.

Ei vähintään tästä syystä olisi syytä sälyttää kouluruokailun kustannukset ja järjestelyvelvollisuudet täysimääräisinä oppilaitten vanhemmille.

Enni Kulovaara

Jassoo. Eli eriarvoistamisen lista senkun pitenee.

Käyttäjän akisuihkonen kuva
Aki Suihkonen

Minun mielestäni kyse on samanarvoistamisesta. Lapset eivät ole mikään erityisryhmä, joiden kuuluu saada "ilmaisia" lounaita. Toinen eriarvoisuus on siinä, millaisia lounaita eri kunnissa on mahdollista tarjota lapsille "yhteisistä" varoista.

Käyttäjän Piilokangas kuva
Piilo .

Kouluruokailun ongelma kulkee käsi kädessä päivittäiskaupan eineshyllyn tarjonnan kanssa - jos lapsi tottuu kotona eineksiin, haluaa hän kouluruokansakin maistuvan eineksiltä. Ongelma pätee myös toiseen suuntaan - jos lapsi tottuu kotona itse tehtyyn ruokaan, ei hän välttämättä pidä korvikemuusista. Kuinka monelle opettajalle pakollinen kouluruokailu mahtaa tuottaa ahdistusta? Tunnen ainakin yhden.

Taannoinen uutinen kertoi natriumglutamaatin poistamisen lisänneen suolan käyttöä kouluruuassa ja syyksi paljastui oppilaiden moitteet glutamaatittoman ruuan mauttomuudestta, jonka seurauksena keittäjät kai suolalla korjasivat tilannetta. Uutisen merkittävin anti on mielestäni rivien välistä luettavissa oleva lisäaineaddiktio.
http://ravintomedia.blogspot.com/2011/01/natriumgl...

Politiikan vaikutukset kouluruokailuun ovat toisinaan vähintäänkin katastrofaalisen typeriä - oman ala-asteeni (n.80 oppilasta) koulukeittiö lakkautettiin heti seuraavana vuonna, kun keittiö oli saatu modernisoitua. Syynä oli siirtyminen koko kunnan kattavaan keskuskeittiötoimintaan kustannussyistä. Uusi keittiö (ei kovin halpa) jäi museoksi.

Haluaisin nähdä tilastoja parin viimeisen vuosikymmenen ajalta siitä,
miten kouluruuan hinta on kehittynyt henkilöä kohden?
Heitetäänkö nykyään ruokaa enemmän roskiin?
Aiheuttavatko erikoisruokavaliot huomattavia lisäkustannuksia?
(90-luvulla taisi olla keskimäärin yksi/luokka, jolla oli erikoisruokavalio)
Onko kouluissa vielä perinteenä kerätä itse marjoja lähimetsistä?
Miksi kaalia ei voida ostaa suoraan lähimmältä pellolta?

fabu land

"Uutisen merkittävin anti on mielestäni rivien välistä luettavissa oleva lisäaineaddiktio."

Jos ruuasta jätetään suola pois ja joku sitä kaipailee hän on sitten varmaan suola-addikti? ylimääräistä suolaahan ei ihminen ruokaansa tarvitse.

Jos korvapuustista otetaan kaneli pois ja sitä joku kaipailee, on sitten kyse varmaan kaneliaddiktiosta? Kanelikaan ei ole ihmisille mitenkään välttämätön aine ja jopa säännöllisessä käytössä maksalle haitallinen, varsinkin lapsilla.

jne jne

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Tässä onkin hyvä lähteä liikkeelle,mikä estää syöttämästä lapsille kunnon ruokaa?

Mitkä ovat ne suurimmat tekijät asiassa.Olemmeko me aikuiset se este vai onko se kenties raha?

Jos se on raha,niinkuin se todennäköisesti on..niin mikä on se kunnon ruuan hinta lapselle jonka suostuisit maksamaan?

Mikä on se hinta jonka haluaisit maksaa ihmissuvun jatkuvuudesta tällä pilatulla pallolla ja kun sitte esittää kysymyksen miksi pilatulla..no siksi koska se sama raha on saanut myös senkin aikaiseksi.

Mikko Niskasaari

Sarvamaan mainitsema Virpi Salmi irvaili mm. kermaporsaan koosteesta syntynyttä porua näin:

"Suomalaisessa ruokakaupassa käynyt lukutaitoinen henkilö ymmärsi, että kermaporsaan aineslista oli pitkä, koska siinä oli käytetty niitä täsmälleen samoja aineita, joista ruoka tavallisissa kodeissakin valmistetaan: marinoitua lihaa, kasvismargariinia, lihaliemikuutiota, kastikesuurustetta, vähälaktoosista ruokakermaa."

Just joo.
Jos ihminen arvelee, että kotiruoan normaaleja "raaka-aineita" ovat mm. valmiiksi marinoitu liha ja teollinen kastikesuuruste, niin eipä häneltä paljon voi odottaa.

Jätän teolliset einekset kaupan hyllylle kahdesta syystä:
1) niissä kaikissa tuntuu taustalla sama perusmaku, joka tuo mieleeni lapsuuteni keskeisen hajumuiston. Se oli kemikaalien pistävä, kieltämättä hieman salaperäinen tuoksu isäni työpaikalla: Kajaani Oy:n laboratoriossa.
2) teen itse paljon paremman ruuan halvemmalla, vaikka en mikään merkillinen kokki olekaan.

Siksi uskon näkemättäkin Sarvamaan väitteen: "Ensi viikolla todistamme huippukokin avustuksella, että lapsille voidaan tehdä annokset 90 sentillä ilman lisäaineitakin."

Toimituksen poiminnat