Petri Sarvamaa Järjen asialla.

Libya, Suomi ja pyhä ulkopolitiikka

Keskustelu Suomen Libya-ratkaisusta muistuttaa ikävällä tavalla "keskustelua" Suomen Nato-jäsenyydestä. Asiasta vallitsee poliittinen yksimielisyys kaikkien puolueiden ja Tasavallan presidentin kesken, mutta kansalla ei ole hajuakaan päätöksen todellisista vaikuttimista. Tai tarkemmin sanoen päätöksen tekemättä jättämisen, siitähän on kyse.

Molemmissa tapauksissa taustalla vaikuttaa Suomen perinteinen tapa tehdä ulkopolitiikkaa. Kun keskustelua ei ole voitu käydä täysin rehellisesti, ei sitä voi käydä enää viime metreilläkään. Sääliksi kävi, kun ulkoministeri Alexander Stubb joutui viime viikolla toteamaan, että osallistuminen Libyan lentokielto-operaatioon "olisi ollut iso muutos Suomen ulkopolitiikkaan. Sellaisesta pitää käydä laaja kansalaiskeskustelu". Asia on tietenkin juuri näin. Paradoksaalista on vain se, että keskustelun käymättömyys on perustelu status quolle. Tulee jälleen mieleen, kuinka 1990-luvun lopulla Paavo Lipponen tuskaili Nato-keskustelun olemattomuutta patistelemalla toimittajia käynnistämään keskustelun.

Sanon tämän suoraan. Suuri poliittinen kansalaiskeskustelu ulko- ja turvallisuuspolitiikasta voidaan käydä vain siten, että poliittiset päättäjät käynnistävät sen ja osallistuvat siihen. Kaikki muu on pään työntämistä puskaan.

Suomen Hornet-linjauksen takana voi olla myös hyvä syy, kuten operaation olematon sotilaallinen valmistelu. Kirjoitin tuoreeltaan sotilasoperaation alettua US Puheenvuorossa 21.3. näin: "Libyan operaation ensihetkistä lähtien oli selvää, että se on erittäin riskialtis retki. Tämän mittaluokan sotilasoperaatioita ei pitäisi polkaista pystyyn näin hätäisellä suunnittelulla."

Suomi ei ehkä halua riskeerata ensimmäistä osallistumistaan kansainväliseen sotilaalliseen rauhaanpakottamisoperaatioon osallistumalla hässäkkään, jossa operaatiota johtavat Nato-kenraalit voivat vain kiroilla poliitiikkaa ja tehdä parhaansa. Näin tulkitsen myös presidentti Martti Ahtisaaren ulostulon maanantaina 4.4., "Hornetien lähettäminen olisi ollut järjetöntä". Olisi vain parempi, jos todellisista syistä puhuisivat ääneen myös he, jotka ulkopolitiikkaa johtavat.

Saattaa hyvinkin olla myös niin, että todellinen syy löytyy yhdestä osoitteesta. Niin kauan kuin ulkopolitiikkaa johtaa Tasavallan presidenttinä Tarja Halonen, Suomi ei lähetä Hornet-hävittäjiään minkäänlaisiin sotilaallisiin tehtäviin. Olivat ne sitten huonommin tai paremmin valmisteltuja.

Pienen Suomen ulkopolitiikan selkeimpiin perinteisiin kuuluu pragmaattisuus, käytännönläheisyys. Siitä huolimatta on todella ikävää, ettei tästä pyhästä politiikasta vieläkään käydä kunnollista keskustelua. Libyan osaltakin tilanne on kaikkea muuta kuin ohi, ja Suomi saattaa joutua jo lähipäivinä tai -viikkoina muodostamaan kannan osallistumisesta EU:n taistelujoukkojen kautta sotilasoperaatioon.

Voimme vain toivoa, ettei isompi ja suoraan Suomea koskeva kriisi tule maamme syliin samalla tavalla "yllättäen" kuin Libyan tilanne. Nato-jäsenyyden kanssa käy nimittäin samalla tavalla, jos poliitikot ovat pitäneet päät puskissa loppuun saakka. Se olisi sitten "iso muutos Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan, josta olisi pitänyt käydä laaja kansalaiskeskustelu".

www.petrisarvamaa.fi

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (7 kommenttia)

Joni Pelkonen

Ennen kuin edes harkitaan Suomi-Hornetien lähettämistä tehtäviin, kannattaa miettiä ovatko tehtävät Suomi-Horneteille sopivia.

Libyassa ei ole tarvetta ilmaherruushävittäjille koska Libyan ilmavoimat pyyhkäistiin taivaalta parissa päivässä. Siellä käydään tällä hetkellä ilmasta maahan-sotaa, jossa pyritään tuhoamaan Libyan maavoimien toimintakyky kapinallisia vastaan.

Suomeen hankittiin alunperin Hornetin ilmapuolustusversio jossa ei ollut ilmasta maahan-iskuvalmiutta. Sittemmin Hornetien ohjelmistot päivitettiin myös ilmasta maahan-kykyisiksi. Aseita ei kuitenkaan hankittu, ne ovat vasta tilauksessa, ja Suomeen tilatut liitopommit on tarkoitettu arvokkaiden pistemaalien, kuten siltojen ja varastojen, tuhoamiseen.

Suomen Hornetit lentelisivät siis Libyan taivaalla tyhjän panttina kykenemättä osallistumaan länsiliittouman sotatoimiin. Länsiliittouman pommituksiin käyttämät koneet ovat kaikki myös ilmataisteluvalmiuksisia, joten erityisiä ilmaherruuskoneita ei edes tarvita - pommikuormalla varustetut koneet pystyisivät ampumaan libyalaiskoneet alas sivutöinään.

Dari-anne Suomalainen

Jos kansa Euroopassa nousisi EU:n harjoittamaa politiikkaa vastaan, niin ketähän täällä pommitettaisiin, kansaa varmaan.

Ehkä arabit tulisivat asettamaan lentokieltoja ja pommittamaan Euroopan lentokentät hajalle.

Ikäänkuin kansan puolelle.

siviili tarkkailija

Kokoomuksen harjoittama järjetön välimeren rahoituslaitoksille suunnattu suomalaisveromiljardien kylvö on joutunut poliittiseen vastatuuleen, on tietysti keksittävä jotain uutta mietiettävää. Etteivät ihmiset alkaisi kyselemään kadonneiden pankkitukimiljardien ja velkatakuun aiheuttaman taloustuhon perään....

Hetken aikaa mietittyään, kokoomuslainen ehdokas keksi sen. SOTA! Sota kuittaa pankkisaatavat ja sota on saatava. Jumalauta! Sotaan!!!

Hetken päästä ihmiset ovat jo unohtaneet miten kalliiksi välimeren pankkituki tuli suomalaisveronmaksajille kun juhlien päälle piti viedä maksaa verilunnaita. Unohtakaa miljardit ja katsokaa kuinka Hornet hävittäjä kiitää taivaalla YK operaatiossa...

Dari-anne Suomalainen

Suomessa keskustelu Libyasta on kuin pikkupoikien piipitystä äiti Tarjalle; Miksi, Miksi !!! Naapurin pojat eivät ota meitä sotaleikkeihin mukaan!

ME HALUTAAN MENNÄ LENTOKONEILLA AJAMAAN JA POMMITTAMAAN !

Ne eivät ota meitä edes keskustelupöytiin, meidän pitää mennä vaan risuja keräämään ja siivoomaan jälkeenpäin.

Voi itku....missä ne oikeat miehet ovat.

Matti Keränen

TALLAISTA KUULUU TANAAN - 30.03.2011 -

HILLA-Hullulle alias " mattieino ":lle!

TALLAISTA KUULUU TANAAN HILLA-HULLUlle

alias Matti Keraselle ! 05.04.2011 WWA , PL .

Miksi oikeastaan on kaikki paatoksenteko , keskustelu , sananvapaus ,

mielipiteiden vaihto ja kansalaiskeskustelu jamahtanyt Suomessa oikein

" TSAARINVALLAN AIKAISELLE TASOLLE " ?

http://keskustelu.suomi24.fi/node/9070123

http://keskustelu.suomi24.fi/node/9070123

http://www.mtv3.fi/stasi/

http://www.mtv3.fi/stasi/

http://keskustelu.suomi24.fi/node/9225942

http://keskustelu.suomi24.fi/node/8815134

http://keskustelu.suomi24.fi/node/97...mment-48568718

http://portti.iltalehti.fi/keskustelu/showthread.p...

http://keskustelukanava.agronet.fi/a...c=13336.5;wap2

http://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.p...

http://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.p...

http://portti.iltalehti.fi/keskustel...=1#post6071181

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/T%C3%A4m%C3%A4%2...

http://www.promerit.net/kauppa/catalog/product_inf...

http://www. /kauppa/cata...57b75216e83bcc

Kirjan sisällöstä eräitä kohtia:

Sodan jälkeinen aika - 1950-, 1960- ja 1970-luku aina Kekkosen voimien ehtymiseen saakka - oli aikaa, jossa KGB ja CIA olivat aktiivsesti mukana Suomen poliittisissa kuvioissa. Kumpikin näistä osapuolista tiesi tuolloin tarkasti mitä toinen osapuoli kulloinkin puuhasteli Suomen politiikassa ja myös informoi omia kontaktejaan jatkuvasti.

KGB järjesti Kalevi Sorsan SDP:n puoluesihteeriksi Turun puoluekokouksessa 1969. Rafael Paasiota uhattiin aikomuksella paljastaa hänen kontaktinsa länteen. Paasio käänsi kelkkansa ja haki Sorsan Pariisista Turun puoluekokoukseen, vaikka oli siihen asti kannattanut puoluesihteeriksi Pekka J. Korvenheimoa.

"Läntiset ystävät" informoivat Jaakko Rantasta ja Olavi Järvelää tämän operaation taustoista ja kertoivat myös KGB:n tavoitteesta tehdä Sorsasta pääministeri ja varmisiaa Koiviston valinta presidentiksi Kekkosen jälkeen. Tieto meni välittömästi myös Kekkoselle.

Tämä selittää eräät piirteet Kekkosen toiminnassa 1970-luvulla: Kekkonen pelasi aikaa estääkseen Koiviston valinnan presidentiksi mahdollisimman pitkään, vuoden 1974 poikkeuslaki ja Kekkosen asettuminen presidenttiehdokkaaksi 1977 ovat esimerkkejä tästä isänmaallisesta toiminnasta.

Kekkonen pani suuren painon vuoden 1975 ETY-kokoukselle.

Suomen diplomaattinen koneisto oli kokonaisuudessaan valjastettu hankkeen onnistumisen varmistamiseen. Keväällä 1975 hankkeen toteutumiselle ilmaantui kuitenkin yllättävä este, USA:n suurlähettiläs nimittäin ilmoitti Kekkoselle suoraan, että USA:n presidenti Gerald Ford ei tule Helsingissä pidettävään kokoukseen, jos KGB:n pääministeriksi junailema Kalevi Sorsa on tuossa tehtävässä. Kuten muistetaan, Kekkonen hajotti eduskunnan ja asetti Liinamaan toimitusministeriön, Ford saapui Helsinkii ja ETYK onnistui.

Tätä tapahtumaketjua koskevat asiakirjat ovat ainoastaan CIA:n arkistossa. Liinamaa kertoi asiasta Urmakslle lisäten samalla, että hänen hallituksensa muut ministerit eivät tienneet asiasta mitään.

Syksyllä 1975 pidettiin uudet vaalit. Sorsasta tuli taas pääministeri ja aikaismpi meno jatkui jälleen.

Pankinjohtaja Päiviö Hetemäki ja Heikki Urmas tapasivat Hetemäen kutsusta useita kertoja Suomen Pankissa, missä Hetemäki tuolloin työskenteli. Tuolloin käydyissä keskusteluissa Hetemäki mainitsi Urmakselle useita kertoja, että Suomen kansalle ei voinut kertoa asioiden oikeaa laitaa.

Niimpä Kekkosen ajanpeluu näytti kansan silmissä vain Kekkosen vallanhimolta, vaikka kysymyksessä todellisuudessa oli äärimmäisen isänmaallinen toiminta.

Viimeisessä keskustelussa Urmaksen kanssa jolloin Hetemäki oli jo vakavasti sairaana, Hetemäki pyysi Urmasta kertomaan asioiden oikean laidan Suomen kansalle ajankohdan ollessa sopiva. Hetemäki kuoli varsin pian tämän jälkeen. Monet muutkin kirjan syntyyn vaikutaneet henkilöt ovat kuolleet tavallista nuorempina.

Kun Keijo Liinamaa ja SAK:nsilloinen puheenjohtaja Niilo Hämäläinn sopivat myöhemmin Liinamaa I - nimen saaneen vakauttamissopimuksen, Koivisto valtiovarainministerinä vastusti voimakkaasti sopimusta. Sopimusta sinänsä voidaan pitää suomalaisen teollisuuden kannalta ratkaisevana virstanpylväänä.

Tällä sopimuksella mm. poistettiin kaiken kattava indeksiehto, joka olisi vienyt Suomen suuriin taloudellisiisn ongelmiin ja entistä lähemmäksi sosialismia.

Liinamaan kertoman mukaan Koivisto arvosteli Liinamaan toimintaa voimakkaasti lähtökohtanaan se, että Liinamaan sosiaaalidemokraattina olisi pitänyt tietää, että vasemmiston kannatuksen kasvu edellytti "väärää" talouspolitiikkaa.

Tällaistahan Koivisto itse kuvaa vuonna 1978 julkaisemassaan kirjassa "Väärää politiikaa": vasemmisto äänestää sosialidemokraatteja ja muuta vasemmistoa, jos työväen elintasoa ei päästetä liiaksi nousemaan. Liinamaa piti tätä kammottavana esimerkkinä vallan väärinkäytöstä.

Kirjan lopussa Urmas kertoo esimerkin vallan väärinkäytöstä oikeuslaitoksessa. Tarja Halosen korkeimman oikeuden presidentiksi nimittämän Pauliine Koskelon suurin virka-ansio näyttää olleen, että korkimpaan oikeuteen asti pääsevien tapausten määrä on rajoitettu yhä vähäisemmäksi, noin 150:n tapaukseen vuodessas, vaikka muutoksenhakulupaa korkeimpaan oikeuteen hakee vuosittain yli 2000 asianomistajaa.

Kansalaisten oikeusturvallisuudesta piittaamatta on näin ollen laiminlyöty Suomen perustuslakeihin sisältyvä tärkeä periaate, jonka mukaan korkeimman oikeuden tehtäviin kuuluu myös oikaista alempien oikeusasteiden tekemät väärät ratkaisut.

.. sivulta 40...

http://www.promerit.net/kauppa/catalog/product_inf...

http://www. /kauppa/cata...57b75216e83bcc

Summa summarum : Merkittava osa vaikutusvaltaisimmasta poliittisesta

eliitistamme kantaa edelleenkin neuvostoajan rasitteita toimissaan .

Jos sinulla on STASI / KGB / FSB :n kymmenkiloinen rautapallo ketjuilla

kiinni kintuissasi , et sina pysty kovinkaan vakuuttaviin ja uudistaviin

otteisiin politiikassamme ! Verratkaapa vaikka Putki - Paavo Lipposeen,

jolle nyt Gaz Prom maksaa hyvin ansaittuja vakoojan elakkeita mukamas

lobbariplkkioina .... !

Dari-anne Suomalainen

Jos joku on sattunut seuraamaan televisiota, niin muutapa ei juuri ole ollutkaan kuin keskustelua Libyasta.
Japani jäi heti toiseksi, katosi olemattomiin, vaikka tilanne ei suinkaan ole ohi ja esimerkiksi minua se kiinnostaisi paljon enemmän.

Huvittavaa tässä on se, että ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Pertti Salolainen on vasta herännyt ja sattunut kuulemaan että, Hei! Libyassa on sota, eikä hänelle ole kerrottu mitään. Pitää saada kokous pystyy, kertaamaan ne asiat, jotka koko kansa jo tietää, mutta hän ei.

Hän ei tiedä mitään, hän ei ole kuullut mitään, hän ei tiedä mistä on kysymys. Hän ei ole huomannut että kansa on keskustellut Libyasta.
-----

Pistäkää Pertti Salolainen hornettiin ja lähettäkää avaruuteen lukemaan jotain Kekkosen aikaista uutislähetystä. Ei tarvitse jankata samoja asioita toistamiseen.

Käyttäjän ossimantylahti kuva
Ossi Mantylahti

Suomessa on perinteisesti harrastettu reaalipolitiikkaa ulkosuhteissa.

Missä loppuvat käytännön rajat ja periaatteellisuus astuu mukaan kuvaan?

Toimituksen poiminnat