Petri Sarvamaa Järjen asialla.

Hybridihaapa

Pajua selluteollisuudelle

Biomassapajun viljelyn käynnistymisen Suomessa voi ajoittaa vuoteen 1953. Kyse ei ollut enää 1900-luvun alkupuolen koriteollisuudesta, ei vannepajuista eikä pajuista tuulensuojakasveina. Kyse oli pajun biomassan mahdollisesta käytöstä selluksi.

Korean sodan käynnistämässä noususuhdanteessa metsäteollisuus oli ensimmäisen kerran huolissaan metsiemme kuitubiomassan riittävyydestä. Voisiko biomassaa viljellä lisää ja tuottaa siten, että sellukuidun raaka-aineen tuotantokustannus samalla laskee?

Hiilipörssi vaikuttaisi metsätalouteen moninaisesti

Hiilipörssiä on kuluneen vuoden aikana, ja usein tuleviin eduskuntavaaleihin liittyen ehdotettu Suomen ilmasto-, energia- ja metsätalouteen. Hiilipörssi olisi laajennus vuodesta 2004 Euroopan unionin sisällä harjoitettuun hiilioksidin päästöpörssiin.

Kun päästöpörssi vain sakottaa, taivaalle päätyvästä fossiilisen hiilen päästövirrasta, hiilipörssi myös palkitsisi. Se palkitsisi etenkin metsänkasvattajia uusiutuvan hiilen nieluvirrasta. Nieluvirta tulee taivaalta hyvin hoidettuun metsään, sen kasvavien puiden runkoihin, oksiin ja juuriin.

Metsäpuiden lyhytkiertoviljelyä biotaloudelle ja ilmastotaloudelle

Kiihtyvä ilmastokamppailu hiilen nieluista johtanee ennen pitkää siihen, että maassamme on vähennettävä vuotuisia luonnonmetsien hakkuita. Tämä toteutunee helpoimmin valtionmetsissä, avohakkuiden kiellon 2018 kansalaisaloitteen myötä.

Nouseva biotaloutemme tarvitsee uusia keinoja, turvatakseen tehtailleen raaka-aineen. Yksi keinoja on jo vuosikymmeniä Pohjoismaissa tutkittu metsäpuiden lyhytkiertoviljely.

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä